Hoivamuusikon höpinät: Musiikki – herkkua aivoille!

Paina play ja aivosi kiittävät!

Musiikilla on todettu olevan kiistaton merkitys ihmisen terveyteen; musiikki muun muassa lievittää stressiä laskemalla sydämen sykettä ja vähentämällä stressihormoni kortisolin eritystä, stimuloi aivojen palkitsemisjärjestelmää, tehostaa aivojen dopamiinijärjestelmän toimintaa ja ylipäätään virkistää kehoa ja mieltä. Lisäksi musiikki aktivoi aivoja laaja-alaisesti ja näin ollen lisää aivojen verenkiertoa. Tutkimuksissa on myös todettu musiikin kuuntelun ja harrastamisen lisäävän harmaan aineen määrää ihmisen aivoissa (harmaassa aineessa sijaitsevat hermosolut).  Musiikkia käytetään tuloksekkaasti myös hoitokeinona erilaisissa aivoperäisissä sairauksissa kuten esimerkiksi aivoinfarkti-, parkinson-  ja alzheimerpotilaiden  kuntoutuksessa. (Musiikista hoitokeinona lisää seuraavassa blogissa).

Musiikki vaikuttaa myös tunteisiimme, jopa suoremmin kuin mikään muu taiteenlaji. Se ilahduttaa, virkistää, rentouttaa, aktivoi, liikuttaa, motivoi, auttaa viihtymään ja käsittelemään tunteita sekä muistoja. Soittaminen ja laulaminen tehostavat musiikista saatavia hyötyjä, koska niissä tarvitaan kehon ja äänen hallintaa (motoriikka), tiedonkäsittelyä, hengitystekniikkaa sekä muistia ja keskittymiskykyä. Ja vaikka ei itse soittaisi tai laulaisi, niin musiikkiesityksen katsominenkin tuo vastaavanlaisia vaikutuksia, koska samat aivoalueet aktivoituvat esiintyjällä ja katsojalla. Esimerkiksi, kun katsoja näkee soittajan sormien liikkuvan, katsojankin sormien samat alueet aktivoituvat, vaikka ne ovatkin paikallaan. Tämä ja muu edellä mainittu puolustaa elävän musiikin tarjonnan tarpeellisuuden hoivaympäristöissä. Ja toki myös muualla.

Olin eräässä yksikössä musisoimassa. Sinne oli pari päivää aikaisemmin saapunut uusi asukas, joka oli vähän aikaa sitten saanut aivoinfarktin eikä hän vielä pystynyt puheella kommunikoimaan. Soittelin hänelle muutamat kappaleet ja huomasin että hän seurasi tosi tarkkaan sormiani soittaessani kitaraa. Vastaavanlaisia reaktioita näen työssäni päivittäin. Vaikka hoivamuusikkona en annakaan musiikkiterapiaa, niin kuitenkin ymmärrän miten musiikki voi vaikuttaa eri ihmisiin ja sairauksiin. Sairaala- ja hoivamuusikon koulutus antoi kyllä hyvän tiedollisen pohjan tähän työhön.

Samaan hengenvetoon on kuitenkin mainittava, että on ihmisiä, jotka eivät saa minkäänlaista nautintoa musiikista. Musiikin vaikututusta sellaisten ihmisten elämässä ei tiettävästi vielä ole tutkittu, mutta tässä ammatissa sekin asia on hyvä tiedostaa. Lisäksi musiikki voi aiheuttaa meissä kaikissa myös negatiivisia tuntemuksia kuten esimerkiksi ärtymystä, ahdistusta ja levottomuutta.  Liian pitkään ja liian kovalla äänenvoimakkuudella kuuntelu voi aiheuttaa tinnitusta tai jopa kuulon alenemaa. Korvanappikuulokkeet ovat tässä suhteessa vaarallisia. Nappikuulokkeilla kuunnellessa äänenvoimakkuus helposti kasvaa, kun taustamelu lisääntyy, jolloin todennäköisesti musiikki tulee liian kovaa, vaikka siltä ei tuntuisikaan. Tässä suhteessa vastamelukuulokkeet ovat ylivertaisia, joskin niissäkin on ongelmansa liikenteessä liikuttaessa. Ja vaikka musiikki olisikin herkkua aivoille ja korville, tarvitsevat ne myös lepoa ja hiljaisuutta.

(linkki aivotutkija Seppo Soinilan haastatteluun)

Musiikillinen testamentti

Musiikin hyvien vaikutusten on todettu liittyneen nimenomaan omaan lempimusiikkiin. Mikä on sinun lempimusiikkiasi tällä hetkellä? Entä omaisesi? Mitä olisi se musiikki mitä toivoisit kuulevasi kun olet syystä tai toisesta sänkypotilaana? Toivoisitko että musiikki soisi koko ajan vai vain silloin tällöin vai ei ollenkaan? Mitä et ehdottomasti haluaisi kuulla? Entä jos syystä tai toisesta et pystyisikään ilmaisemaan toiveitasi musiikin suhteen? Tällaiseen tilanteeseen voisi hyvin varautua ennakolta laatimalla musiikkitestamentin, jonka voi liittää hoitotahtoon ja tallentaa Omakantaan. Tästä olisi hyötyä niin omaisille kuin terveydenhuollon ammattilaisillekin. Jos läheisesi on hoivakodissa, niin tiedetäänkö siellä hänen musiikillisesta historiastaan ja mielimusiikistaan? Jos ei, niin henkilökunta ottaa erittäin mielellään vastaan ko tietoja. Se on ehdottomasti kaikkien etu.

Nautinnollisia hetkiä musiikin (ja hiljaisuuden) parissa!

Teksti: Jyrki Myllylä

Jyrki on Hoitokoti Päiväkummun hoivamuusikko. Jyrkille tuo elämäniloa perhe, ystävät, työ, luonto, liikunta ja hiljaisuuden viljely.

Vastaa