Taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia

YK:n ihmisoikeusjulistuksessa (1948) sekä useissa Suomea sitovissa ihmisoikeussopimuksissa ja Suomen perustuslaissa todetaan että ”jokaisella on oikeus osallistua taiteisiin ja kulttuuriin, kehittää itseään ja yhteisöään niiden avulla sekä mahdollisuus ilmaista itseään vapaasti”.

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitra on ansiokkaasti koonnut sivustolleen artikkelin ”Näkökulmia taiteen ja kulttuurin terveysvaikutuksista”, joka perustuu kansainvälisiin tutkimuksiin. Tässä kirjoituksessa nostan esiin joitakin asioita Sitran artikkelista.

Miksi taidetta ja kulttuuria?

Tutkimuksissa taiteen ja taiteellisen toiminnan on havaittu voivan mm.

  • parantaa hoitotuloksia ja vähentää fyysisiä ja psykologisia oireita
  • vähentää rauhoittavien lääkkeiden ja kipu- ja unilääkkeiden tarvetta ja käyttöä
  • auttaa vähentämään yksinäisyyttä ja sosiaalista eristäytyneisyyttä
  • ehkäistä ja vähentää negatiivisia tunteita, kuten ahdistuneisuutta, masentuneisuutta ja surullisuutta
  • parantaa mielialaa
  • tukea mielenterveyden haasteiden kanssa pärjäämistä.
  • lisätä itsetuntemusta, itsetuntoa ja itseluottamusta

Taiteella voi olla positiivinen vaikutus myös hoitoympäristöihin, hoidon käytänteisiin ja hoidon laatuun. Taide ja taidetoiminta voi parantaa hoitohenkilökunnan ja potilaiden välistä vuorovaikutusta, kohentaa mielialaa myös vierailijoilla ja hoitohenkilökunnalla sekä vaikuttaa positiivisesti hoitohenkilökunnan työhyvinvointiin, työtyytyväisyyteen ja työssä jaksamiseen. Taiteen keinojen hyödyntämisen osana hoito- ja lääketieteen koulutusta on havaittu voivan parantaa mm. vuorovaikutustaitoja, kriittistä ajattelua, hiljaisen tiedon tunnistamista, empatiakykyä sekä ymmärrystä potilaan tarpeista.

Miten?

On tärkeää, ettei taiteen ja kulttuurin saavutettavuus esimerkiksi hoivakodeissa ole pelkästään alan ammattilaisten vastuulla, vaan myös omaiset ja hoitohenkilökunta voivat kantaa kortensa kekoon. Joihinkin museoihin on mahdollista tehdä virtuaalisia kierroksia kuten esimerkiksi  Amos Rex, Ateneum (taideteokset verkossa) ja Design-museo (verkkonäyttelyt esim. Marimekko). Lisää museoita ja niiden mahdollisuuksia löytyy kattavasti ja helposti museot.fi -sivulla. Romaanit, novellit ja runot ovat kaikkien saavutettavissa mm. kirjastoissa, myös äänikirjoina. Balettia, tanssia, oopperaa, sinfonia- ja kamarimusiikkikonsertteja, sekä kevyen musiikin konsertteja on runsaasti koettavissa verkossa. Muusikkona kaino toiveeni tässä kohtaa on, että kuuntelu ei olisi pelkästään katsottavan laitteen varassa vaan, että lisänä olisi vähintään bluetooth-kaiutin tai kuulokkeet. Toki älköön näiden puuttuminen olkoon este kuuntelemiselle. Ei ole myöskään yhdentekevää, miten hoivakotien tilat sisustetaan esim. taidetta hyödyntäen.

Koulutusta

Taiteen keinojen hyödyntämistä hoitohenkilökunnan kouluttamisessa toteutetaan juuri tällä hetkellä Parasta Pohjois-Savoon” -hankkeessa. Siinä on mukana muun muassa Kuopion Konservatorio, Savonia ammattikorkeakoulu sekä 15 sosiaali- ja terveysalan yritystä Pohjois-Savon alueelta. Koulutusorganisaatioiden 12 asiantuntijaopettajaa kouluttavat hankkeessa mukana olevien yritysten henkilöstöä hyödyntämään työssään taide- ja kulttuurilähtöisiä menetelmiä, omaa harrastuneisuuttaan sekä mahdollista aiempaa koulutustaustaansa.  Päiväkummussa suunniteltiin hoivamuusikon johdolla samankaltaista hanketta, mutta suunnitelmaa jouduttiin lykkäämään koronan takia. Toivotaan että projekti käynnistyy sitten kun korona on saatu haltuun.

Voi kunpa suomessakin olisi lääkäreillä mahdollisuus kirjoittaa reseptillä taidetta niin kuin Iso-Britannian Taidetta reseptillä -projektissa. Projektin tuloksena todettiin yleislääkärikäyntien vähentyneen 37%! Sitä odotellessa…

Värikästä syksyä ja antoisia hetkiä taiteen ja kulttuurin parissa!

Teksti: Jyrki Myllylä

Jyrki on Hoitokoti Päiväkummun hoivamuusikko. Jyrkille tuo elämäniloa perhe, ystävät, työ, luonto, liikunta ja hiljaisuuden viljely.

Kuvan maalaus: Meeri Myllylä 2020

Vastaa